Raksa Update: Keittiö ja takka

Tämä keittiön esittely on vienyt ikuisuuden, kun en ole saanut kelvollisia kuvia siitä. Näissäkin kuvissa se kallistuu milloin mihinkin suuntaan ja värit ovat vääristyneet. No, raakilehan se on vielä muutenkin, joten katsotaan uudestaan sitten valmiina.
Liesituulettimessa on vielä suojamuovi kiinni ja jääkaappi puuttuu. Kaapistoja peittää ihana sahanpurupöly ja johtoja roikkuu siellä täällä. Mutta siinä se nyt tönöttää kuitenkin. On muuten tönöttänyt jo viime syksystä asti.
Tapetti on kuvissa oudon värinen. Oikeasti se on ihana harmaaseen taittava mintunvihreä, mutta kuvissa jostain syystä kellertävä.

Keittiö on Domukselta. Minulla ei ollut paljon vaatimuksia keittiön suhteen, sillä emme ole kiinnostuneita ruuanlaitosta. Siksi halusimme, että mm. hella on mahdollisimman yksinkertainen, mitään hienouksia ei tarvita. Toinen toive oli suurehko lavuaari, jotta vauva saa istua siellä kylvyssä. Halusin myös vaaleanpunaiset alakaapit ja mahdollisimman helppohoitoisen välitilan, ei ainakaan mitään kaakeleita. Mies halusi valtavan side by side jääkaapin/pakastimen, minulle olisi mieluusti käynyt pienempikin.

Takkakin on ollut paikoillaan jo jonkin aikaa. Meidän takka on Tiilerin Ilona, hieman korkeampi vain kuin perusmalli. Takasta meillä oli vähän vääntöä, kun mies olisi halunnut mustan, ja suostuinkin siihen aikoinani. Myöhemmin muutin mieltäni. Musta möhkäle keskellä alakertaa ei enää tuntunutkaan hyvälle idealle. Onneksi sain tahtoni läpi, sillä takka on valkoisena tosi raikkaan ja kivan näköinen.

Takan päällä näkyvät lankut eivät jää siihen, vaan tuo tila tulee olemaan avoin ylös asti.

Viinikellarin aukko on peitetty lankuilla, mutta siihen tulee aikanaan lasinen luukku.

Alakerrassa on nyt kaikki seinät levytetty ja sama homma jatkuu yläkerrassa. Aiemmin yläkertaan vei vain tikapuut, mutta nyt meillä on väliaikaiset portaat.

JK. Tuo edellisen postauksen krassi kasvoi kuin kasvoikin komeaksi. Maku vain oli ihan kamala! Retiisi potenssiin tuhat. Roskiin lensi koko puska. Mies ehdotti, että yritetään piilottaa sitä salaattiin, mutta miksi pilata hyvä salaatti tuollaisella? Flunssaiselle se olisi sopinut nenän avaajaksi, mutta ei sitä muuten viitsi syödä. Vesi valuu silmistä kun ajatteleekin.

Kotoilua

Meillä oli tänään vauvan kanssa suunnitelmissa lähteä tutustumaan MLL:n perhekahvilan toimintaan. Tarkoitus on ollut mennä jo aikoja sitten, mutta tarkoituksia minulla tuntuu nykyään olevan paljon enemmän, kuin itse toimintaa. Tänään siellä oli lounaalla pitsaa ja se motivoi kummasti:)
Suunnitelmat menivät uusiksi aamulla, sillä vauvalle oli noussut kuume. Ukko sai eilen 5 kk rokotukset, joita tuli molempiin reisiin ja vielä suun kauttakin. Aiemmasta rokotuksesta ei tullut mitään oireita, mutta nyt sitten kävi näin. Pistoskohdat ovat kuumat ja punoittavat ja niissä tuntuu kova pahkura :( Vauva on silti ollut melko iloinen ja vasta nyt illalla on alkanut itkuisaksi.

Emme jääneet murehtimaan muuttuneita suunnitelmia, vaan vietimme mukavan päivän yhdessä. Teimme lattialle pesän peitoista ja tyynyistä, sillä kun ollaan kipeitä, pitää olla sairaspeti. Niin minullakin aina on. Flunssassa nukun aina sohvalla kirjojen, lehtien, lääkkeiden, termoksen ja  karkkien kanssa.
Torkuimme lattialla päikkärit ja koetin tehdä pienen "potilaan" olon mahdollisimman mukavaksi. Olen alkanut lukea vauvalle, ja hän kuuntelee ja katselee kirjan kuvia erittäin tarkkaavaisena.

Puoliltapäivin famu tuli tervehtimään meitä ja vei vauvan ulos vaunuissa. Sillä aikaa siivoilin ja tutkin netissä sisustuskauppoja. Tilasin taas yhden tapettinäytteen, tällä kertaa se oli Sandbergin vihreä Siri.

Myöhemmin tajusin, että olisi pitänyt pyytää näyte myös sinapin värisestä Rosenholmista.

Eksyin myös selailemaan toria, sillä koetan löytää meille tarjoiluvaunua. Minulla on mielessä ihan tietynlainen, mikään muu ei käy.

Selailin myös antiikkihuonekaluja, ja sieltä löytyikin jotain ihan kamalaa: pahkoista tehty kalusteryhmä. Siis en voi sietää pahkoja! Ne ovat kuin kasvaimia, tai visvasyylärykelmiä! Ihan kamalia ovat kiiltäväksi lakatut pahkat myös ovenkahvoina, naulakkoina ym.
Kun matkustimme mieheni kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä Tallinnaan, hän kertoi aikovansa ostaa pahkasta tehdyn suuren kulhon. En voinut uskoa korviani! Sanoinkin miehelle, että vain kuolleen ruumiini yli. Nyt hän kiusaa minua aina silloin tällöin puhumalla suuresta pahkasta, joka kasvaa koivussa hänen metsässään. Miettii muka, mitä siitä voisi meidän uuteen kotiin tehdä. Hän kerää myös erikokoisia kiväärin hylsyjä ja tällä hetkellä ne ovat esillä olohuoneen kirjahyllyssä. Inhoan niitäkin ja ehdotin, että hänhän voisi porata sopivan kokoisia reikiä siihen pahkaan ja asetella hylsyt reikiin. Tulisi komea taideteos. Mahtava idea miehen mielestä! Raivostun aina, kun hän alkaa ääneen suunnitelemaan tätä teosta, vaikka tiedän, että hän vain ärsyttää minua. Mutta ihan vähän uskon, että voi hän olla tosissaankin...

Tämä torin pahkaryhmä maksaa vaivaiset 7000€. En huolisi vaikka minulle maksettaisiin tuo summa.

Kun en ole oikeisiin sisustuskauppoihin päässyt pitkään aikaan, olen tehnyt ostoksia meidän S-marketissa. Tarrakoukut ovat keittiöpyyhkeelle ja patalapuille ja simpukka-amppelia kaavailin myös keittiöön.

Istutin muuten krassia pari päivää sitten. Kylvin sitä "hieman" liian tiheään... Yritin tänään pelastaa tilanteen ja siirtää tyypit isompaan astiaan. Ehkä se siitä.
Istutin laventeliakin, mutta siitä en jaksa edes kirjoittaa. Olen jo nyt varma, että sieltä ruukusta ei nouse taimen taimea.

It´s my party and I´ll cry if I want to

Bo:n nimiäisiä vietettiin viime lauantaina. Juhlapaikaksi olimme valinneet Loviisan Pilasterit. Loviisa on entinen kotikaupunkini ja sopivan matkan päässä vieraiden tulla.
Pilastereissa voi myös yöpyä ja olimmekin varanneet huoneet meille kolmelle sekä Bo:n isovanhemmille.
Päärakennuksen lisäksi Pilastereiden sisäpihalla on aittarakennuksia, joissa on mitä hurmaavimpia huoneita! Meidän asuntonamme toimi Saunakammari, joka oli aivan ihana. Makuutilat ja keittiö ovat yläkerrassa ja wc-tilat, saunatupa, sauna ja uima-allas alakerrassa. Huoneessa on myös söpö pieni takka, jota miehen oli tietysti päästävä kokeilemaan. Eli jonkin aikaa saunan lämmöstä sai nauttia myös yläkerrassa.

Tässä ollaan vielä aamulevolla, tyyntä myrskyn edellä...

Kuvasin juhlapaikkaa ennen vieraiden saapumista ja sitten itse juhlassa unohdin kuvauksen kokonaan. Päivänsankari sai slaagin vieraat nähtyään, ja huusi naama punaisena ja kitarisat suorana, kunnes viimein nukahti. Ensimmäistä kertaa kuulin vauvan huutavan oikein kunnolla. Mikään ei voinut häntä lohduttaa. Pari tuntia hän veteli sikeitä suljetun oven takana, kunnes sama show alkoi alusta. Vieraat huudettiin ja puklattiin.

Olimme varanneet Pilasterit käyttöömme kolmeksi tunniksi ja menun suunnittelimme yhdessä Pilastereiden yrittäjän Sanna Rintalan kanssa. Meillä tosin myös vieraat halusivat osallistua tarjoiluihin, joten kakkuja olisi riittänyt isommallekin porukalle :)

Sanna valmisti meille kermaista lohikeittoa, saaristolaisleipää, kotijuustoa ja jälkiruuaksi mustaherukkakakkua. En voi kylliksi kehua näitä ruokia! Parasta keittoa ikinä. Muutenkin juhlat sujuivat ihan täydellisesti. Pilasterit on todella kaunis ja tunnelmallinen paikka viettää juhlia. Ja pihapiirissä olevat huoneet vielä kruunasivat kaiken. Myös monet vieraistamme kävivät kurkistamassa majapaikkaamme ja nyt onkin jo saunailta suunnitteilla :) Tulemme ihan varmasti yöpymään Pilastereissa uudestaankin ja juhlapaikaksi en voi ajatella mitään sopivampaa. Jopa nyt talvella tunnelma oli katossa ja voin vain kuvitella, miten ihana paikka on kesällä.

Pöydissä olevat kukat sain tilattua Sannan välityksellä Loviisalaisesta Kukkamerestä. Sanna myös haki kukat, joten vaivattomasti kävi tuokin homma! Juhlan lopuksi annoimme kukat vieraille kotiin viemisiksi.

Nimikoidut servetit tilasin Juhlax:lta. Tietysti servetit olisivat tulleet Pilastereiden puolesta, mutta halusin tuollaiset personoidut. Meillä kun ei ollut mitään ohjelmaa juhlissa ja nimeäkään ei mitenkään "julistettu". Nimi oli kaikilla jo tiedossa ja luki kutsukortissakin. Noista Bo:n nimellä ja syntymäpäivällä koristetuista serveteistä tuli siis nimiäistunnelmaa.

Juhlien jälkeen lepäilimme huoneissamme, saunoimme kunnolla ja istuimme iltaa saunatuvassa.

Vastavirta-allas oli muuten hulvaton! Mies ehti ensimmäisenä altaaseen, ja pian kuulin suihkun puolelle tukahtuneen huudon: " Mä hukun!! " Meinasin itse kuolla nauruun, kun katselin virrassa räpiköivää ukkoa! :D Yhtään itseäni kehumatta, minulla ei ollut mitään ongelmia uida vastavirtaan altaan reunaa koskettamaan. Olenkin nyt useampana päivänä muistuttanut miestä, että hänen olisi vielä hieman harjoiteltava tuota uintia. Kun ollaan saareenkin muuttamassa.

Harmittaa, kun en tajunnut ottaa kuvia saunalta ja altaalta. Myös sunnuntaina nauttimamme aamupala olisi ehdottomasti pitänyt kuvata. Aamiainen oli katettu tosi kauniisti ja sorttia oli joka lähtöön. Oli hedelmiä, mysliä, muroja, pähkinöitä, jugurttia, rahkaa, croissantteja, leipää, piirakoita, munavoita, munia, juustoja, leikkeleitä, tomaattia, kurkkua, paprikaa, viinirypäleitä, kahvia, haudutettua teetä, tuoremehuja ja vaikka mitä! Lopuksi vielä kuumat makeat tortut kahvin kanssa. Kaikki tuo oli katettu vain meitä kuutta varten. Aamiaishuone on todella tunnelmallinen, kuten ihan koko paikkakin.


Nämä viimeiset kuvat olen napannut Pilastereiden nettisivulta. Minulla jäi rakennuksetkin kuvaamatta ulkopuolelta. Sen verran taisi olla juhlaväsymystä, että pää ei toiminut kunnolla. Huutavasta pikku-ukostakaan en ottanut yhtään kuvaa. Toivottavasti joku vieraista sai kuvan myös hänestä. Bo teki nopean ja äänekkään pyörähdyksen juhlasalissa, mutta enimmäkseen häntä hyssyteltiin rauhallisemmissa maisemissa.

Tästä viisastuneena olen nyt päättänyt alkaa käydä vauvan kanssa tapaamassa muita äitejä ja pienokaisia. Olemme enimmäkseen kotona omassa rauhassa ja Bo ei ole tottunut ihmisiin eikä ääniin. Nyt on aika aloittaa totuttelu, jotta pienestä ei tule ihan mökkihöperö.  


" Ei pieni puu vielä myrskyistä tiedä,                                  
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Ole suojana pienelle suuri puu, 
jotta pienellä juuret vahvistuu. "



P.s. Bo sai ihania lahjoja! Tarkoitus kyllä oli, että mitään ei tuotaisi, sillä monet muistivat Bo:ta jo hänen synnyttyään.
Olen nyt useamman päivän ihastellut lahjoja tuossa pöydällä! Kuvassa näkyvien lisäksi Bo sai vaatteita ( jotka on jo otettu käyttöön ) sekä mm. hammasrahaa hampaattomalle :)

 

Raksa Update: keittiö ja ulkoseinien maalausta

Meillä on ihan pian keittiö, nimittäin viikon päästä se asennetaan. Tuntuu ihan hassulle, kun se tulee olemaan niin valmis, vaikka koko muu talo on vielä ihan keskeneräinen. Keittiömme tulee Domukselta ja kun oli mahdollista saada siihen rahoitus, niin olihan se otettava. Työsopimukseni kun päättyi elokuuhun ja sen jälkeen rahoituksen saaminen vaikeutuisi tai oikeastaan olisi mahdotonta.

Keittiössä on nyt kaikki valmista asentajien tulla. Seinä- ja kattolevyt on laitettu, on paklattu, pohjamaalattu ja tapetit ovat paikoillaan. Sähköt on vedetty. Myös katto on ruiskutettu röpelöiseksi. Katon ruiskutus tuli melko kalliiksi, kun tehtiin vain tuo keittiö. Työmiehillä meni valmisteluihin n. 4 tuntia ja itse ruiskutus kesti 10-15 minuuttia. Loput katot ruiskutetaan sitten aikanaan yhdellä kertaa, toivottavasti. Harkitsimme myös katon maalaamista kuviotelalla, mutta tapettimiehemme oli sitä mieltä, että jäljestä ei tule hyvä. Meillä ei ole kokemusta tällaisesta, joten uskoimme ammattilaista.

Jännittää tosi paljon, että ovatko tapetit nyt varmasti oikeilla paikoillaan. Ettei sitten johonkin jää paljas kohta. Tätä tapettia meni tosi paljon hukkaan, yli 70 cm per vuota. Eihän minulle tullut mieleenkään, että olisi erikseen pitänyt sanoa miehelle, että yli jääneet palat tietysti säästetään. Nyt ne on kaikki rytättyinä roskapussissa. Olisin kyllä keksinyt käyttöä niille ( vaikka kirjekuorina ) tai sitten paikkaillut keittiön mahdollisia paljaita plänttejä.

Sanoin tosi ruman sanan, kun näin tämän:

No, laitoin juuri lisätilauksen tapeteista menemään. Tarvitsee vielä kuusi rullaa, jotta saadaan koko ruokasali tapetoitua. Jäähän sitä ylimääräistä niistäkin.
Miten paperitapetti tulee kestämään elämää, varsinkin keittiössä/ruokailutilassa, se jää nähtäväksi...

Myös talon ulkopuolella tapahtuu, siellä on menossa seinien maalaus. Seinät maalataan ruiskulla, ensin pohjalle Ventti-pohjuste ja sitten maaliksi Tikkurilan Kuulto Color 5089 (Piki). Meillä tuota Venttiä on hieman sävytetty harmaalla, jotta näkee, mihin sitä on jo suihkittu. En tiedä miksi meillä käytetään pohjusteena Venttiä, vaikka Tikkurilan sivuilla suositellaan Valttia. Ventti myöskin kuuluisi sivellä pintaan, eikä suinkaan ruiskuttaa. Miehen mielestä kyselen liikaa, hyvä siitä tulee. Jotakin hän mainitsi ruiskutuksesta ja itsesyttymisestä, mistä en sitten halunnutkaan kuulla enempää...

Talo maalataan nyt ensin kertaalleen ja joskus myöhemmin uudestaan. Haluan pinnan jäävän eläväksi ja vähän epätasaiseksikin. Toiveissa on, että seinistä tulee ajan kanssa "sään pieksemän" näköiset, sellaiset auringossa ja tuulessa haalistuneet.
Yläosaa varten joudumme vuokrata henkilönosturin ja luultavasti tuo yläosa maalataankin jo nyt kahteen kertaan. Ei tarvitse sitten tulevaisuudessa uudestaan maksaa nosturista.

Olen hankkinut keittiöön jo kellon sekä muutamia taideprinttejä, jotka odottavat vielä kehystystä. Kello on iki-ihana Kit-Cat Clock, tilasin sen CoolStuff:lta.

Haaveissa on vielä vihreä KitchenAid Artisan yleiskone. Melko kallis mielestäni, mutta peräpörhölässä asuessa olisi mukava voida leipoa itse leipää. Voihan sitä tietysti leipoa ilman konettakin, mutta kun se vaivaaminen on niin ärsyttävää... Ja tuo kone vain on niin syötävän suloinen, että se on saatava :)