Bo:n nimiäisiä vietettiin viime lauantaina. Juhlapaikaksi olimme valinneet Loviisan Pilasterit. Loviisa on entinen kotikaupunkini ja sopivan matkan päässä vieraiden tulla.
Pilastereissa voi myös yöpyä ja olimmekin varanneet huoneet meille kolmelle sekä Bo:n isovanhemmille.
Päärakennuksen lisäksi Pilastereiden sisäpihalla on aittarakennuksia, joissa on mitä hurmaavimpia huoneita! Meidän asuntonamme toimi Saunakammari, joka oli aivan ihana. Makuutilat ja keittiö ovat yläkerrassa ja wc-tilat, saunatupa, sauna ja uima-allas alakerrassa. Huoneessa on myös söpö pieni takka, jota miehen oli tietysti päästävä kokeilemaan. Eli jonkin aikaa saunan lämmöstä sai nauttia myös yläkerrassa.
Tässä ollaan vielä aamulevolla, tyyntä myrskyn edellä...
Kuvasin juhlapaikkaa ennen vieraiden saapumista ja sitten itse juhlassa unohdin kuvauksen kokonaan. Päivänsankari sai slaagin vieraat nähtyään, ja huusi naama punaisena ja kitarisat suorana, kunnes viimein nukahti. Ensimmäistä kertaa kuulin vauvan huutavan oikein kunnolla. Mikään ei voinut häntä lohduttaa. Pari tuntia hän veteli sikeitä suljetun oven takana, kunnes sama show alkoi alusta. Vieraat huudettiin ja puklattiin.
Olimme varanneet Pilasterit käyttöömme kolmeksi tunniksi ja menun suunnittelimme yhdessä Pilastereiden yrittäjän Sanna Rintalan kanssa. Meillä tosin myös vieraat halusivat osallistua tarjoiluihin, joten kakkuja olisi riittänyt isommallekin porukalle :)
Sanna valmisti meille kermaista lohikeittoa, saaristolaisleipää, kotijuustoa ja jälkiruuaksi mustaherukkakakkua. En voi kylliksi kehua näitä ruokia! Parasta keittoa ikinä. Muutenkin juhlat sujuivat ihan täydellisesti. Pilasterit on todella kaunis ja tunnelmallinen paikka viettää juhlia. Ja pihapiirissä olevat huoneet vielä kruunasivat kaiken. Myös monet vieraistamme kävivät kurkistamassa majapaikkaamme ja nyt onkin jo saunailta suunnitteilla :) Tulemme ihan varmasti yöpymään Pilastereissa uudestaankin ja juhlapaikaksi en voi ajatella mitään sopivampaa. Jopa nyt talvella tunnelma oli katossa ja voin vain kuvitella, miten ihana paikka on kesällä.
Pöydissä olevat kukat sain tilattua Sannan välityksellä Loviisalaisesta Kukkamerestä. Sanna myös haki kukat, joten vaivattomasti kävi tuokin homma! Juhlan lopuksi annoimme kukat vieraille kotiin viemisiksi.
Nimikoidut servetit tilasin Juhlax:lta. Tietysti servetit olisivat tulleet Pilastereiden puolesta, mutta halusin tuollaiset personoidut. Meillä kun ei ollut mitään ohjelmaa juhlissa ja nimeäkään ei mitenkään "julistettu". Nimi oli kaikilla jo tiedossa ja luki kutsukortissakin. Noista Bo:n nimellä ja syntymäpäivällä koristetuista serveteistä tuli siis nimiäistunnelmaa.
Juhlien jälkeen lepäilimme huoneissamme, saunoimme kunnolla ja istuimme iltaa saunatuvassa.
Vastavirta-allas oli muuten hulvaton! Mies ehti ensimmäisenä altaaseen, ja pian kuulin suihkun puolelle tukahtuneen huudon: " Mä hukun!! " Meinasin itse kuolla nauruun, kun katselin virrassa räpiköivää ukkoa! :D Yhtään itseäni kehumatta, minulla ei ollut mitään ongelmia uida vastavirtaan altaan reunaa koskettamaan. Olenkin nyt useampana päivänä muistuttanut miestä, että hänen olisi vielä hieman harjoiteltava tuota uintia. Kun ollaan saareenkin muuttamassa.
Harmittaa, kun en tajunnut ottaa kuvia saunalta ja altaalta. Myös sunnuntaina nauttimamme aamupala olisi ehdottomasti pitänyt kuvata. Aamiainen oli katettu tosi kauniisti ja sorttia oli joka lähtöön. Oli hedelmiä, mysliä, muroja, pähkinöitä, jugurttia, rahkaa, croissantteja, leipää, piirakoita, munavoita, munia, juustoja, leikkeleitä, tomaattia, kurkkua, paprikaa, viinirypäleitä, kahvia, haudutettua teetä, tuoremehuja ja vaikka mitä! Lopuksi vielä kuumat makeat tortut kahvin kanssa. Kaikki tuo oli katettu vain meitä kuutta varten. Aamiaishuone on todella tunnelmallinen, kuten ihan koko paikkakin.
Nämä viimeiset kuvat olen napannut Pilastereiden nettisivulta. Minulla jäi rakennuksetkin kuvaamatta ulkopuolelta. Sen verran taisi olla juhlaväsymystä, että pää ei toiminut kunnolla. Huutavasta pikku-ukostakaan en ottanut yhtään kuvaa. Toivottavasti joku vieraista sai kuvan myös hänestä. Bo teki nopean ja äänekkään pyörähdyksen juhlasalissa, mutta enimmäkseen häntä hyssyteltiin rauhallisemmissa maisemissa.
Tästä viisastuneena olen nyt päättänyt alkaa käydä vauvan kanssa tapaamassa muita äitejä ja pienokaisia. Olemme enimmäkseen kotona omassa rauhassa ja Bo ei ole tottunut ihmisiin eikä ääniin. Nyt on aika aloittaa totuttelu, jotta pienestä ei tule ihan mökkihöperö.
" Ei pieni puu vielä myrskyistä tiedä,
ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Ole suojana pienelle suuri puu,
jotta pienellä juuret vahvistuu. "
P.s. Bo sai ihania lahjoja! Tarkoitus kyllä oli, että mitään ei tuotaisi, sillä monet muistivat Bo:ta jo hänen synnyttyään.
Olen nyt useamman päivän ihastellut lahjoja tuossa pöydällä! Kuvassa näkyvien lisäksi Bo sai vaatteita ( jotka on jo otettu käyttöön ) sekä mm. hammasrahaa hampaattomalle :)
