perjantai 26. helmikuuta 2016

Psst!




Ankka-kaupassa on ALE!

Aku on mun ehdoton suosikki sarjakuvista ja olen lukenut Akuja lapsesta asti. Tällä hetkellä mulle ei tule lehteä, mutta ostelen (keräilen) Akun kovakantisia sarjakuvakirjoja. Ankka-kaupan alesta niitä saa hyvällä hinnalla. Lisäksi metsästän niitä kirppikseltä. Mulla on puhelimessa kuvia niistä kirjoista, jotka meiltä jo löytyy. Kuvia käytän apuna, kun teen kirppiksellä löytöjä.

Ostaminen Ankka-kaupasta on nyt ekaa kertaa erilaista, kun meillä on tuo pikkuinen. Tulee selattua myös lasten juttuja. Bo:lle ostin nyt pehmeän Nalle Puh-kirjan ( 4,00€ ) sekä Bambi-viltin ( 8,90€) ja kirjan ( 4,90€ ).




Itselle ostin mm. Aku Ankka -lehden juhlakirjan sekä Sarjisextroja. Mietin jo sitäkin, että osaakohan Bo lukea niitä aikanaan siististi, sillä olen aika tarkka niiden suhteen! Kirppikseltäkin ostan vain uuden veroisia. Voihan tietysti olla, ettei pikkuista edes kiinnosta Aku. Itse muistan lapsuudesta vanhat Akut mökeillä sekä myös matkat mökille Roope Ankkaa lukien. Kuuluin myös Roopen Miljardööriklubiin tms. ja siitä oli todistuksena ihan oikea jäsenkortti :)
Serkun kanssa tavatessa meillä oli aina mukana Sudenpentujen käsikirjat, kuin myös Pelle Pelottoman kirja.








Ankka-kaupasta voi ostaa myös Don Rosan signeeraamia kirjoja sekä aivan ihania Carl Barksin kuvittamia kirjoja. Mulla jäi toivelistalle vielä Carl Barksin joulu 1-2 (55,20€), ehkä seuraavasta alesta sitten.

 



Kävin äsken miettimään, että ehkä siksi pidän Akusta niin paljon, kun pystyn hyvin samaistumaan häneen. Olen itsekin vähän Aku. Onnistun helposti kämmimään asioita ja mulla on aina kaikki hukassa. Olen työskennellyt enimmäkseen tuotannossa ja usein olen ajatellut, että työ on kuin Akulla margariinitehtaalla. Ja pahimmillaan samanlaista, kuin Akun joulupesti lahjojen pakkauslinjalla...

Auton avaimet mulla on aina hukassa. Avaimia on kolmet, joista kahdet on yleensä teillä tietymättömillä. Usein kaikki kolme... Mulla pitäisi aina olla vara-avain mukana, sillä jätän säännöllisesti avaimet virtalukkoon, kun paiskaan ovet kiinni. Sitten soitan miestä apuun, mutta vaikea hänenkin on kotoa etsiä niitä vara-avaimia, kun en itsekään tiedä missä ne ovat.

Puhelinta en uskalla laittaa äänettömälle, sillä se katoaisi heti.

Eilen sain kamalan siivon aikaiseksi, kun etsin yksiä tiettyjä rintsikoita. Vihoissani revin vaatekaapistakin kaikki vaatteet lattialle. Mies ei yhtään auttanut asiaa väittämällä, ettei ole sellaisia rintsikoita nähnytkään. "Ai minkä väriset ne oikein on?" hän kyseli jo ties monetta kertaa. "No johan sanoin, että en osaa kuvailla minkä väriset!! KUOLLEEN SIAN VÄRISET!!"

Samana iltana jouduin juoda melkein 1,5 litraa Pommakkia, sillä onnistuin pudottamaan lääkkeen sinne pohjalle. Se näytti alkavan heti liueta, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi juoda koko pullollinen. RÖYH.


Kuvat on lainattu Aku Ankka-kaupasta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti